lauantai 25. helmikuuta 2017

Liikkuva heinäkasa eli meidän Pikku-Ukko



Pikku-Ukko heinäkasassa päiväunilla


Vuonna 2010 saimme uuden kaverin mukaan meidän jengiin. Pikku-Ukko muutti meille Pohjois-Suomen maisemista. Herkkupeppu tykkää tonkia ulkona maata ja nauttia kunnolla kesän auringosta. Heinäkasaan on aina kiva kaivautua. Ei enää niin pienellä Ukkelilla on aina paljon asiaa, erityisesti ruokailun viivästyessä äänekäs huomautus on varma. Ukko joutui käymään hammaslääkärillä kun kulmahampaat alkoivat kasvaa liian pitkiksi ja ne häiritsivät herran syömistä. Hammashuollon jälkeen Pikku-Ukko on saanut taas syödä erityisherkkuaan; syksyllä pihan omenapuusta putoilevia omanoita. Pikku-Ukko nauttii silittelystä paljon, usein köllähtääkin kyljelleen ja nauttii oikein kunnolla rapsutuksista.